perjantai 20. tammikuuta 2017

Ensimmäinen oma hevonen

Niin siinä sitten kävi - neljästoista joulukuuta asteli trailerista ulos mun ensimmäinen oma hevonen. Voi soittaa mun mutsille jos kiinnostaa tietää montako vuotta sitä kinusin alaikäisenä. Aika monta. Vaan näin aikuisena työssäkäyvänä tylsimyksenä yhtäkkiä tällainen mahdollisuus tulikin eteen ja onhan se pakko testata minkälaista on omistaa oma heppa!



Vastoin periaatteitani ostin sitten täykkärin, mutta täytyy todeta tämän täykkärin olevan aivan erityislaatuinen luonteensa ja osaamisensa puolesta. Koulupuolella hän on varsin vahva, tasainen liike, yhteistyöhalukkuus ja atleettisuus kaikki mahtavia puolia. Aiemmassa elämässään Alby, tämä 11-vuotias, 165cm korkea rautias ruunani - oli muutaman vuoden laukkahevosena, sittemmin hänet uudelleenkoulutettiin ratsuksi nimenomaan hyppypuolelle. Sieltä hän ajautui kenttäratsastajan koulittavaksi ja on startannut 105cm tasolla monta kertaa. Ja nyt hän on mun!

Me on nyt käyty muutamassa koulurääkissä ja on mennyt niin hyvin. Alby ei ole varsin lihaksikkaassa kunnossa eli vähitellen tästä kuntoudutaan mutta se oikeanlainen luonteenlaatutemperamentti on siellä joka lienee se tärkein osuus koko hevostouhussa. Kun vähän patistaa alkaa se kinttu nousemaan ja meidän ravi alkaa jo näyttää aika mageelta kun mennään etiepäin kunnolla.

Viime viikonloppuna päästiin paikallisen seuran tasokokeisiin, joissa siis mitataan millä tasolla meidän kuuluisi kisata. Täällä yritetään välttää ns. helppoja rusetteja (et voi vetää ikuisesti 60cm esteluokkia rusetinkuvat silmillä) ja toisaalta halutaan tuloksia tietyltä tasolta ennenkuin voit siirtyä vaikeampaan. Tämä erityisesti turvallisuussyistä kuulostaa mielestäni hyvältä hyppypuolella, onhan näitä kenttäkisakuolemia taas nähty viimeisen vuoden aikana turhan monta. Ei sillä, nuo mimmit jotka tähtiluokissa kisasivat oli molemmat todella kokeneita ja kisanneita eli eipä niistä riskeistä koskaan päästä täysin eroon..

Meidät laitetiin kolmostasolle eli hypätessä ja kenttäkisoissa tämä tarkoittaa 80cm maksimikorkeutta ja kouluskaboissa jotain k.n. specialin luokkaa tai ehkä vähän helpompaa.. En muista mitään koululuokkia ulkoa enää.. Mutta siis koulupuolella kolmostaso on meille just hyvä, hypätessä 80 menee rataesteilla varmaan ihan ok mutta kenttäkisat karmaisee mitenhän toi menee. Toivoin vähän helpompaa aloitusluokkaa mutta katotaan miten menee treenit ensin.

Huomenna vastassa on ensimmäinen estevalmennus, ai kamala, viimekertaisesta on muuten aika monta vuotta. Raken maneesissa vedettiin täysillä joskus 15 vuotta sitten. Toivottavasti pysyn kyydissä. Tallikaveri sanoin et ei se voi mennä huonosti, ota sen oranssin jättiläisen harjasta kiinni niin hyvin menee, kyllä se hevonen tietää mitä kuuluu tehdä.

Ja sit ens viikolla ekat maastoestetreenit yhdessä. Tarttee ottaa valiumia ennen satulaannousemista. Vaan olen sen jo ääneen sanonut että tavoitteena on ehdottomasti päästä starttaamaan kenttäkisat vuonna 2017 eli ei muutakun ääntä kohti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti